Geneven Sopimukset, kokoelma asiakirjoja, jotka liittyvät Indokiinan ja antaa Geneven Konferenssi 26. huhtikuuta–21. heinäkuuta 1954, osallistui edustajia Kambodžan, kiinan, Kiinan Tasavalta, Ranska, Portugal, Iso-Britannia, yhdysvallat, Neuvostoliitto, Viet Minh (ts, Pohjois-Vietnam), ja Valtion Vietnam (eli Etelä-Vietnam)., 10 asiakirjoja—joista yksikään ei ollut sopimukset sitovat osallistujat—koostui 3 sotilaalliset sopimukset, 6 yksipuoliset julistukset, ja Lopullinen Ilmoitus Geneven Konferenssin (21. heinäkuuta 1954).

Lue Lisää Aiheesta
– Ho Chi Minh: Geneven Sopimukset ja Toinen Indokiinan Sota.
Toukokuu-heinäkuu 21, 1954, edustajat kahdeksan maissa—Vietnamin kanssa edustaa kaksi valtuuskuntaa, joista toinen koostuu kannattajat…,

käytyjen tiiviiden neuvottelujen Jälkeen, joka alkaa 8. Toukokuuta 1954, päivä sen jälkeen, kun syksyllä ranskan varuskunnan Dien Bien Phu, sopimukset olivat lopulta allekirjoitti 21. heinäkuuta välillä ranskan ja Vietnam, Laosin ja Kambodžan edustajia., Tärkeimmät säännökset olivat tulitauko pitkin 17 rinnakkain (tehokkaasti jakamalla Vietnam vuonna kaksi); 300 päivää kummallakin puolella vetämään joukkonsa sen puolella; ja kommunistisen joukot ja sissit evakuoida Laosissa ja Kambodzhassa, jossa vapaat vaalit pidetään vuonna 1955 ja missä ranskan joukot voisi olla asemapaikkanaan jos Laosin tai Kambodžan hallitusten olisi niin pyytää. Siinä säädettiin nimenomaisesti, että jakolinjaa ”ei pidä millään tavalla tulkita poliittiseksi tai alueelliseksi rajaksi.,”Sopimusten täytäntöönpanoa valvoi Intian, Puolan ja Kanadan edustajien komissio. Säännös, joka tunnettiin Lopullisessa Julistuksessa määrättiin, että kaikki Vietnam vaalit pidetään valvonnassa komitea ennen heinäkuuta 1956 yhdistämään maan. Tämä oli asia suuri merkitys asiakkuutta Viet Minh hyväksyä väliaikaisen yhdistämällä voimansa pohjois-puolet maasta, koska aattona konferenssin se kontrolloi kolme neljäsosaa Vietnam.,

Useimmat yhdeksän osallistuvat maat sitoutuivat takaamaan sopimuksia, mutta yhdysvallat teki selväksi, että se ei sido niitä. Myös Etelävietnamilaiset pidättivät hyväksynnän, ja Loppujulistus jätettiin allekirjoittamatta kaikilta osapuolilta. YHDYSVALTAIN hallitus sitoutui rakentamaan erillinen kommunisminvastaista valtion Etelä-Vietnamissa ja vuonna 1956 tuettu Etelä-Vietnamin kieltäytyminen järjestää valtakunnallinen vaalit yhteistyössä Pohjois-Vietnamissa.